ei eroista mitään opi, ei edellistä epäonnistumista muista eikä siitä kykene juurikaan mitään avuksi ammentamaan, aina kaikki vaiheet on käytävä uudelleen läpi.

no kyllä, helpompaa on toimia järjen kanssa, kai sittenkin kokemuksesta on hiukan apua. mutta samat vanhat kuopat on koluttava, opittava väistelemään tunteiden seireenilauluja.. jotta ei erehtyisi palaamaan samaan vanhaan legendaan. joskus tulee se yksinäisyyden hetki, jolloin muistaa vain hyviä asioita  - koska niitäkin on - ja olisi melkein valmis unohtamaan ne pahat kokemukset. tässäkään tapauksessa en voi. en voi muuttaa toisen ihmisen mieltä, en ajatuksia ja tekoja, en voi saada ymmärtämään itseäni enkä sitä, että tekonsa ovat olleet tuhoisia ja väärin. ja that¨s it

työstä ammennan nyt sisältöä elämääni ja tietysti ystävyydestä. aamuisin nautin siitä, että edessä on vilkas ja työntäyteinen päivä, olen ollut iloinen ja vapautunut, jaksanut paremmin huomioida muita ja tehdä hommia yhdessä. meillä on ollut hyvä ilmapiiri ja kinkkiset asiat on osattu ratkoa aiempaa vähäisemmällä vääntämisellä. hyvä fiilis tarttuu ja leviää, onneksi meillä on useitakin ilopillereitä, nuoria valoisia ihmisiä, jotka tuovat hyvää mieltä ja virkeyttä arkeemme.

nukun huonosti.. tai oikeastaan herään hyvin! ja liian aikaisin, tämä on tuttua kyllä. pää alkaa kelata neljän pintaan ja herättää minut vaikka tarvitsisin vielä unta. otin pari päivää ylityövapaata loppuviikolle, joten kyl se siitä. menen ystäväni luo maalle luontoterapiaan.. aiotaan käydä lenkillä, laittaa ruokaa, saunoa ja nautiskella viintä.. ja yritetään molemmin saada vähän paremmin unta, hänelläkin on sama vaiva.