ei tunnu kohtuulliselta se, etten saisi kirjoittaa, etten saisi purkaa mieltäni.. ahdistuksen aiheitani lievittää.. eniten painaa rahahuolet, talon vielä keskeneräiset työt, tulevaisuus.. olen huomannut kuitenkin, että siitä pahimmasta tuskasta olen ohi kasvanut, jo aika tyynesti voin itselleni todeta, että olen työtön ja pian kaiketi myös asunnoton.. se ammatti-identiteetin - erityisen tärkeän ja elämää hallinneen - menettäminen oli kipeä paikka.. minä vastasin niin paljosta, hallitsin isoa tehtäväkenttää.. tai kuvittelin hallitsevani, olin osana isossa organisaatiossa, päättävässä asemassa. vaikkei se ole koskaan ollutkaan mikään pointti, on sittenkin ollut todella vaikeaa löytää itseään sen jälkeen, jostain sieltä syvältä, itse rakentamien kulissien takaa.. nyt tuntuu lohdulliselta, etten enää istu aamuisin työpöytäni ääressä tuntien pelkoa ja voimattomuutta, ihmettelemässä miten tähän jouduin, miten tästä selviän.. ettei enää tarvitse pukea  ylleen sitä roolia, sitä etäisyyden kaapua ja vahvuuden naamiota.. olen vapaa.. siitä yhä useammin osaan nauttia.. en iloita mutta nauttia.. se on eri asia, täysin. iloon on vielä matkaa, paljon. voin hengittää vapaasti vasta sitten kun konkreettiset asiat on kunnossa, laskut maksettu, talossa hyvät ja luotettavat vuokralaiset, oma asunto olemassa ja oikeita suunnitelmia oman työurani suhteen toteutumassa... niinpä, tekisi mieli opiskella jotakin, innostuin kesäyliopiston tarjonnasta, mm yhteisöviestintä kiinnostaisi mutta kun tutkin tarkemmin netistä, joudun karvain mielin ymmärtämään, ettei ole minua varten.. maksaa yli 500 euroa.. miksi!!! eikö työttömille ole mitään kompensaatiota???

työvoimaneuvojani oli palannut lomalta ja viestitellyt taannoin lähettämiini kysymyksiin vastaukset sekä jatkanut työnhakuani joulukuun loppuun saakka. hienoa, arvostan todella hänen fiksuuttaan.. voisin toki uusia hakuni aina netistä, mutta eipä nyt tarvii tämän vuoden puolella sitäkään muistaa. ja tietysti, toivon, että siihen mennessä olen saanut jotain työtä. itse asiassahan olen vasta ollut ns oikeasti työtön vähän yli neljä kuukautta... vielä en ole ihan raakki tilastollisestikaan..

kone hurisee jotenkin oudosti, toivottavasti ei  hajoa.. poistin eilen illalla tai oikeastaan siirsin musiikkitiedostoja ulkopuoliseen muistiin.. tai mikäköhän sen virallinen nimi on, kumminkin.. tuli edes hiukan väljyyttä kovalevylle, vieläkin pitäisi jotain siirtää tai poistaa.. vävyn laittama musiikinimurointiohjelma herjaa joka kerta avatessa jotain minulle käsittämätöntä.. ja sen verran käsitettävää ettei sillä ole ollut riittävästi tilaa jotta koko paketti oisi mennyt paikalleen. siihen ei taida  uskaltaa koskea.. vaikka ne ohjelmat on juuri pahimpia virusten levittäjiä.. onneksi on fsecure!

piti lähtemäni jo tänään matkaan mutta jouduin antamaan oman autoni työssäkävijälle, ryhtyi illalla asentamaan omaan autoonsa jarrukenkiä, jolloin laakerit jotenkin levisi..  joutuu tänään hankkimaan uudet laakerit jotta saa rempan jatkettua ja auton ajokuntoon sekä katsastuksen jälkitarkastukseen maanantaina.. totesi aamulla hirtehisesti ettei talossa ole muuta kuin rikkonaisia autoja.. niinpä, onneksi volvolla sentään saa vielä ajaa vajaan kuukauden..

junior lupasi myös lähteä lopputalkoisiin maalaamaan.. hyvä! esikoinen tulee myös kaupunkiin ensin, lähdetään sitten yhdellä autolla matkaan. sääennustekin suosii tällä kertaa.. toivon mukaan ei siitä kovin muutu.

siirtyessäni ajatuksissani entiselle työ- ja asuinseudulle mieleen putkahti tulevat ns läksiäiset, joihin olen kutsunut harvat ja valitut entiset työtoverit.. aiomme pitää pihatalkoot, ajattelin että on luontevampaa ja helpompaa kun voimme puuhata jotain eikä tarvitse jossain kahvipöydässä kakistella etsiessään sopivaa, ei työperäistä puheenaihetta.. tiedän, että pientä jännitystä kohtaamisessa on.. itse en pelkää mitään, minulla ei enää ole tarvetta olla pomo, en ole sitä enää.. tahdon kohdata niitä ihmisiä, joiden kanssa minulla oli ilo tehdä työtä yhdessä.. ne, joilla oli ja on samanlainen näkemys siitä yhteiskunnallisesta tehtävästä, jota - minulle nyt ex- työyhteisö omalta osaltaan toteuttaa.. kaksi henkilöä on ilmoittanut tulevansa, laitoin kutsun eilen, alustavien suullisten tiedustelujen pohjalta valiltsimme ensi viikon perjantaipäivän..