on katkennut yhteys sinne missä elämä sijaitsi
maalasin tauluni vieraalle seinälle, minusta tuli tuntematon, tunnottomien joukossa
kadotin kaiken minkä luulin saaneeni, oli vain kasa vääntyneitä runkoja, irrallaan, epäjärjestyksessä
se tie muuttui suoksi, aurinko pakeni minua ja ajatuksiani, en löytänyt ketään kotoa
lakanat, kirjat, pienet veitset vääntyivät kahvoistaan nurin, menin yhä uudelleen hakemaan unohtunutta
sain siruja, joita nyt istutan vanhoihin kehyksiin, jos vain milloinkaan osaan ja opin
unissa minä jään, takerrun ja kadotan itseni löytämättä koskaan enää
syytä
alakuloiset kasvoni valuvat minusta pois, jää vain juonteet jäätä ja halvaantuminen
Kommentit