uusi viikko taas alkanut, sää lämpeni hiukan joten ei kai tarvinne vielä talvirenkaita laittaa.. sanoo monikin ja valittaa sitten että talvi tuli taas ihan yllätyksenä.. minä onneksi saan asian hoidettua hetkessä, renkaat on autossa ja välineet ja mies äärellään, itse toimin tietysti assistenttina.

tänään siis se haastattelu, vasta alkuillasta joten ehtii vielä touhuta muutakin kotosalla.. Olin pari yötä maalla, M:n sisko oli käymässä, lauantaina vietimme pikkuneidin ykkössynttäreitä. Sankari oli hieman väsynyt ja kiukkuinen, hampaita tulee nyt oikein urakalla kun pää aukesi.

Olen katsellut paljon unia, en kylläkään paljonkaan niistä muista.. painajaismaisia enimmäkseen valitettavasti. Jokin myllerrys on taas käynnissä vaikka en itse sellaista tunnista, tässä ja nyt. Ehkä vain jännitän haastattelua, työnhakua ja tulevaa talvea.. olen ollut omasta mielestäni ihan kohtalaisessa vireessä, väsynyt kyllä mutta en masentunut. Eilen soitti vanha ystävä S, joka totesi jotta olen mennyt aikamoisen mankelin läpi, moni ei olisi kuulemma siitä selvinnyt. Minä selvisin tähän asti. Ja miksen eteenpäinkin.. jos vain jaksan olla edelleen optimistinen ja kohtuullinen.