ensimmäinen kevätpäivä eilen, käväisin k-kaupungissa hoitamassa pakollisia. Tuli muuten taas alkuviikosta todettua, että listaani palvelunumeroista, jotka eivät todellakaan vastaa, voin lisätä vielä yhden; verohallinnon sellaisen. Aivan turhaan yritin päästä automaatista eteenpäin, kysymään neuvoa ihan oikealta palveluihmiseltä mutta ylen varattuja olivat, koko päivän. Mutta onneksi on sähköposti, siihen olen muiltakin nihkeiltä puhelimeenvastaajilta onnistunut kohtuullisen hyvin saamaan vastinetta. Niinpä nytkin verottajahenkilö oli ihan samana päivänä kirjoittanut vastauksensa, kertoi jopa yrittäneensä soittaa. Niinpä, koska täällä periferiassa ei 3G kännykällä tee juur mitään, kehotankin aina ottamaan yhteyttä s-postilla. Puhelimeni kuuluu jotenkuten vain parissa tietyssä paikassa pihalla, joten kun en voi alvariinsa seisoa ulkosalla passissa, minulle tulevat puhelut menevät yleensä harakoille.

Jos en ärsyyntyisi niin paljon siitä, että mikään virastoasia ei ilman suuria ponnistuksia lähde kulkemaan, niin minusta voisi tulla oikein expertti sellaisia hoitelemaan. En ymmärrä miten vanhukset tai kovasti sairaat ihmiset jaksavat oikeuksistaan ja kinkkisistä asioistaan huolen pitää, ei mitenkään. Kyllä niin vaivalloista on monen viranomaistahon kanssa toimiminen nykyisin. Eikä monillakaan edellämainituista erityisryhmäläisistä ole tietsikkaa ja nettiä, saatikka jotta osaisivat sellaisia käyttää. Palvelujen kehittäminen on tietysti hieno asia, mutta luulisi että nettiin siirrettyjen palvelujen sijaan jäisi hiukka enemmän väljyyttä palvella myös puhelimitse vajaakuntoisia ja köyhiä, tietoliikenteestä paitsi jääviä. Kuinka jollain työttömällä peruspäivärahan varassa elävällä voisi olla varaa hankkia itselleen tietokone, maksaa nettiyhteyden liittymis- ja ylläpitomaksuja... Niin niin, onhan niitä yleisiä koneita jossain kunnissa, jossain kirjastoissa tai järjestöjen ylläpitämissä asukastuvissa tms. Sentään mutta silti.

sain kumminkin hoidettuakin monta asiaa, mm varmistettua uuden kotini katuosoitteen... asiapapereissani kuten tonttikauppakirjassa tai sähköyhtiön tilausvahvistuksessa oli kaksi eri vaihtoehtoa, molemmat vääriä. kunnan virkamies kertoi ystävällisesti että se on Xtie 13 kuten olin melko varmasti osannut tietääkin, lopullinen varmistus asiaan piti kumminkin saada, heikkouskoisen. niinpä arvasin tehdä netissä muuttoilmoituksen. myös irtisanoin nykyisen sähkösopimuksen, netissä senkin koska Fortumin palvelunumero ei suvainnut sekään minulle vastata. Niin, siinä neljäs numero listaani! Ehkäpä siirrynkin savumerkkiviestintään muutettuani, tontilla on näet iso kasa kantoja, joita voisi jotenkin hyödyntää.. ne riittäisivät aika moneen yhteydenottoon eri viranomais- ja muille ihmisiä palvelemaan tarkoitetuille tahoille.

otin myös yhteen urakoitsijani kanssa, rakennustyö on myöhässä ja miestä alkaa ahdistaa kun sakot painavat päälle... alkoi nipottamaan jostain putkihommelista ja minulta paloi hihat totaalisesti. aika kauan tässä on mennytkin ilman suukopua ja tiukkaa vääntöä. Mies on nuori ja kokematon eikä tekeminen ole niin rivakkaa kuin kokeneella olisi. Onneksi valvojani on varmistanut että työsuoritukset ovat asiallisia ja norminmukaisia. Muuttopäivä on nyt kumminkin sovittu ja siihen katsoen hänenkin väännettävä, vaikka yötä myöten jos ei muu auta. Eilen tosin jyrähdin jotta heittää vaan hanskat tiskiin ja lähtee nostelemaan raksalta jos ei osaa urakkasopimuksen pykäliä lukea ja lukemaansa ymmärtää. No, ymmärsi parhaansa ja palasi ruotuun hän, tästä päivästä ei vielä tiedä kukaan, jotta mitä keksii.

Öinen pakkanen on melkein saanut aikaan hankiaisen, koira ainakin pysyi uppoamatta kinoksen päällä pissareissullaan. Tosin lumi tältä seudulta on kovin hiipunut, taisi jäädä hiihtoharrastus yhteen yritykseen. Vuosi sitten hiihtelin miltei joka viikonvaihde jäällä aurinkoisessa kevätsäässä ja olin muutenkin huoleton ja vapaa.  Näistä huolista.

Flunssa ei vaan minusta irtaudu, kuorsaan kuulemma yöllä kuin norsu. No tietysti, nenä ja kurkku tukossa, limaa keuhkot täynnä.. tunnen sen kyllä aamulla kurkussani, jotta rohistu on. Enkä sillekään mitään voi. Parin viikon kuluttua kuorsaan metsämökissäni, toivottavasti suurin piirtein asumiskelpoisessa.