oli se, minkä tiistaina kävin kokemassa. Minulle oli sekä puhelimitse että sähköpostilla varsin vakuuttavasti ilmoitettu aika ja paikka sekä toimitettu lomake, jossa sain esitellä tietojani, taitojani ynnä muuta asiaan kuuluvaa. olin paikalla reilun kymmenen minuuttia etuajassa, haastattelu oli järjestetty pienen hotelliravintolan tiloihin.. ravintolan aamiastarjoilu oli menossa ja ensimmäinen haastateltava istui haastattelijan kanssa yhdessä pöydistä, saatoin hyvin kuulla keskustelun osia vaikka sijoituinkin mahdollisimman kauas, baarin nurkkaukseen.. odottelin ja odottelin sekä samalla seurasin tuon parivaljakon touhuja.. juttua ja naurua tuntui riittävän, kello kävi, aloin hermostua kun sovittu aika ylittyi jo miltei puolella tunnilla ja viimeistään siinä vaiheessa kun tilaan ilmestyi todennäköisesti minua seuraava kandidaatti olin joa aika kypsä.. olin jo kerran käynyt siirtämässä pysäköintikiekon aikaa ja ihan vakavasti miettinyt jotta poistunko saman tien paikalta.. en kuitenkaan.. viimein haastattelija tuli hakemaan minut.. pahoitteli että ollaan myöhässä, kävi läheisen kabinetin ovella selostamassa toiselle haastattelijalle että ottaisi sen minun jälkeeni saapuneen ehdokkaan kun itse oli myöhässä.. kun tuo toinen henkilö totesi että hänellekin on tulossa jo uusi, nauroi tämä minun haastattelijani että heitellään sitten "lennossa" näitä... tunnelma oli kaoottinen, haastattelija oli yliolkainen, kärsimätön eikä tuntunut löytävän läheskään niin paljon kyseltävää kuin edelliseltä.. mieshenkilöltä.. no, kun tehtävän sisältö selvisi minullekin paremmin, tiesin ettei se olisi minua varten ja etten ole enää kiinnostunut ja sekin varmasti välittyi.. mutta... jos henkilöstöpalveluyrityksen haastattelutilanne on jo näin järkyttävä ja huonosti organisoitu, en todellakaan ole kiinnostunut liittymään joukkoon tuntemaan "työniloa"!! cause I am I... olin ihan kiukkuinen poistuessani paikalta, kaikkea sitä saakin kokea. UHH!! ripeää toiminta tuntui olevan, kysyin näet lopuksi montako haastateltavaa heillä oli ja milloin tekevät päätöksen.. 300 hakijasta olivat kutsuneet paikalle 16 henkilöä (joille kullekin oli ilmeisesti varattu aikaa puoli tuntia per nuppi..) ja samana päivänä siirtyessään seuraavalle rekrytointipaikkakunnalle aikoivat matkalla blokata kaksi  henkilöä loppuhaastatteluun. minulle soitettiin seuraavana päivänä ja ilmoitettiin ystävällisesti etten ole kumpikaan niistä armoitetuista. ei minusta todellakaan ole nykyiseen yrityselämään sikäli kun touhu on tämänkaltaista.. ja etenkään kun työn ydintehtävänä on myydä ja markkinoida palveluja, joiden sisällöllä ja laadulla ei yrityksen toimihenkilöille tunnu olevan mitään merkitystä.. kunhan vain määrää tulee riittävästi..

se siitä sitten. vielä on kaksi verkkoa vedessä, täytyy toivoa että etenkin toinen niistä johtaa edes haastatteluun.. kyllä minun on viisainta vain pysyä kolmannella sektorilla tai sen liepeillä.. jos vain voin.

on lähdettävä puuhailemaan jotain, M on sairaslomalla ja touhuaa hänkin minkä kipeä selkä antaa myöten, lääkärin määräyksestä.. kunhan ei nostele mitään..