olen välttynyt jouluähkyltä, ruuhkilta ja ahdistukselta.. köyhän juhla tämä ei olisi jos uskoisi postilaatikossa pursuavia mainoslehtisiä.. vallan hyvin ihminen tulee toimeen ilman nenäkarvatrimmeriä, pentikin hirveän näköisiä poro (hirvi??) kynttilänjalkoja, tallentavia digiboxeja tai muuta krääsää.. ei onneksi ole rahaa semmoista edes harkita. sen sijaan tarvitaan herrasväen pikkkuleipiä.. otin jo kuuden maissa rasvan lämpiämään.. lanttulaatikkoa, jota aion valmistaa alusta alkaen itse leivinuunissa sekä tänä jouluna myös kinkkua ja joulukalaa jossain muodossa.. niin ja joulukanaa, jolla on oma historiansa meidän perheessä. ja sitäpaitsi tänään aion uskaltautua tavarataloon.. on ensinnäkin vietävä kengät suutariin, ainaskin toinen, josta hajosi vetoketju.. sitä olenkin jo tänä aamuna pimeässä unien kadottua miettinyt, jotta pittääkö ottaa myös se toinen kenkä mukaan.. ajattelin ottaa, jos siinäkin vaikka ois orastava ketjuongelma ja ainaskin puleeraa yhtä hienoksi senkin kappaleen kuin sen korjatun.

tappelin eilen aamulla miesten kanssa, rakennusurakoitsijan, ränni-tikastoimittajan ja siinäpä sitä riittikin. onneksi valvojani on sitten taas aivan ihana ja savolaisella huumorilla ynnä pitkäjänteisyydellä varustettu valioyksilö.. ei hermostu, neuvoo ja heittää vitsiä pahimpaan paikkaan hermojani rauhoittamaan. yritämme saada varsinaisen tarkastuksen ensi viikolle ja se taas riippuu raksamiehestäni, joka tunnetusti ei ole osoittanut kykyä vilkkaaseen liikehdintään.. pitäisi tehdä pari reikää talon seiniin, asentaa tuuletusventtiilit ja täyttää muuatta kirjaa omalta osaltaan.. on siis tänäänkin soiteltava puhelimella kyseiselle henkilölle ja toivottava ettei pinna pala. eilen ei palanut vaikka olis voinut. tikasmiehen kanssa hieman käämit kärysi mutta pystyin pysymään asialinjalla.. toisin kuin hän.. joka sitten soitti anteeksipyyntöpuhelun hetkeä myöhemmin.. tultuaan järkiinsä ja ymmärrettyään että yrittäjän ei kannata asiakastaan loppumetreillä enää haukkua.. se negatiivinen informaatio kun kulkee eteenpäin yhtälailla kuin myönteinenkin.

olen aktivoitunut myös muulla sektorilla.. katselin avoimen yo:n tarjontaa ja ilmoittauduin aika intuitiivisesti sosiaalihallintotieteen kurssille.. alkaa tammikuun alussa ja on enimmäkseen itsenäistä opiskelua, syventää tietouttani julkissektorin hallinnosta, mikä on ihan sopiva lisä, sikäli kun vielä joskus onnistun työllistymään suunnalle, joka vielä on minule suhteelllisen tuntematon. jollakin lailla minun on saatava itseni käynnistymään, palautettava usko omiin kykyihin ja tulevaisuuteen työn tekijänä.

yhteiskunnallisluonteista havainnointia erittäin puolella korvalla tosin.. kummallista onpi, että ei ole pitkäkään aika kun kouhkattiin EU:n turvallisuusjoukkojen puolesta, että siihen pitää suomenkin ottautua ynnä muuta.. nyt ei enää tunnukaan olevan mitään muuta mahdollisuutta kuin NATO.. koska eurooppalaisilla mailla ei kuulemma ole minkäänlaisia mahdollisuuksia järjestää mitään turvajoukkoja... jaa jaa, miten ne sitten voisivat osallistua johonkin naton sodankäyntiin.. ei tyhmä nainen ymmärrä tuota sotatouhua muutoin kuin että minun poikiani ette saa!! minun tietoni ovat vähäiset ja pinnalliset, enempi sosiologina seuraan kokonaisuuksia ja rakenteellista liikehdintää sekä retoriikkaa, jolla tiettyjä pyrkimyksiä halutaan tehdä hyväksytyiksi..  sitä minä vaan, että mikä se on euroopan isoin uhka?? jos ei jenkkiläinen uho, jolla ne syöksähtelee milloin mihinkin maanosaan "puolustamaan demokratiaa" eli taloudellisia intressejään, öljyä muun muuassa. sitä voidaan tietysti nimittää terrorismin uhkaksi kun takavuosien kommunismin peikko ei enää markkinataloustuneen venäjän kanssa pure..