hieman lumentapaista on yöllä tullut taivaalta.. maahan asti, tuntuu heti jouluisemmalta. naureskelin aamutuimaan itsekseni viime jouluisia tallenteita poikien kitaransoitosta... ja taas on joulu käsillä. sovimme eilen käväisseen juniorin kanssa, tai oikeastaan vahvistimme suunnitelmamme, täällä ollaan, perinteisesti.. todettiin myös että meidän jouluun ei edelleenkään kuulu alkoholi... tietyistä syistä. mikään mahti maailmassa ei saa minua pilaamaan lasteni joulua.

oli mukava ilta, kävimme laulamassa paikallisessa.. paitsi että minun ainoa yksinesitykseni meni ihan poskelleen.. kiukutti karaokevetäjä.. ei suostunut muuttamaan .. siis mikähän se on... joka tapauksessa nostamaan yhtä askelmaa ylöspäin, jolloin olisin voinut jotenkuten biisin tulkita.. toisten kohdalla tuo vetäjätyttö kyllä teki muutoksia... suututti niin.. mutta mitäs siitä, koska laulajia oli vähän saimme jopa muutaman yhteislaulun.. ja A tietysti niin paljon kuin tahtoi vain laulaa.. ja pari muuta osaajaa. oli tosi ilahduttavaa kuunnella erityisesti parin nuorukaisen todella upeita esityksiä.. laulu on lahja..


tänä aamuna olin pitkästä aikaa aidosti ja vilpittömästi onnellinen, elämästäni, itsestäni, tulevaisuudesta ja tästä hetkestä..