helmikuu kohta muisto vain.. aika menee nopeasti, edelleen ihmettelen onko se enempi positiivista kuin muuta.. kaiketi niin. viime viikot ovat olleet kissamaisia, pari pentua edelleen keinomummon hoivissa. viikonlopun riehuimme maalla aiheuttaen kahdelle vanhalle eläinherralle ihmetystä ja harmitustakin.. vanha kissaherra Santtu hyväksyi kyllä tyttökissat paremmin kuin nuorenäidin poikapennun mutta välillä hermostui sekin pikkuriiviöiden riehuntaan.

kaunis sää olisi houkutellut ulkoiluunkin, jotenkin aika vain meni tupahommissa ja leivonnassa. toki pienen lenkin tein M:n kanssa, joka yritti olla jänisjahdissa.. vaan kun pääsimme paikalle loppui ajo ja vanha metsäkoira tuli kohta luoksemme ja lähti edeltä päin tietä myöten kotia kohti. ikä alkaa painaa ja tassut eivät tahdo yhtään kestää lumessa tarpomista..

työviikko alkaa, onneksi takana pahimmat sotkut, tilanne rauhoittunut ja yksi henkilö vapautettu tehtävistään. vielä joudumme varmaan joissakin tilanteissa törmäyskurssille, sanoo nimimerkki kokemusta on.. niin pitkään kun toinen osapuoli ei suostu keskustelemaan ja pyri yhdessä löytämään sopua tai edes välirauhaa.. ei synny muutosta käytöksessä. vaan olkoon, en voi enempää tehdä.