vaikka kuinka olenkin kritisoinut omaa äitiäni, huomaan silti toimivani usein kuten hän.. nytkin kun vanhempi poikani tuli käymään, tuputin ensimmäisenä ruokaa.. no olihan se nälkäkin matkan jälkeen, mutta semmosta se on, äitiyden toistoa. tosin keskustelunaiheet on toiset, pojan kanssa puhutaan kirjoista tai maailmantapahtumista, äidin kanssa jostain muusta.. niin, tänään puhelimessa väistin ja hyökkäsin.. oli taas niin ala-arvoinen kommentti.. alkoholin käytöstä tällä kertaa.. voi taivas, ei muuta voi sanoa... hermostuin tietysti ja sanoin suoria sanoja.. aika monta. rauhotuttiinhan siinä sitten lopuksi ja hän pyysi jopa anteeksi kun .. ei kun jos oli minua loukannut.. niin niin.. oi äitejä oi tapoja..

poika lähti jo menoilleen, kaverin uutta kitaraa katsomaan ja lähtiessään sanoi et huomenna sit jutskataan lisää.. nii tehhään.. ja käydään mummolassa.