moni asia on kääntynyt parhain päin, olen todella onnellinen siitä.. hänestä, paremmasta suhteestamme, kiintymyksestä, joka tuntuu vain kasvavan ja lujittuvan.. enempää en uskalla sanoa.. se vanha aatami taas.. ja se, jolla onni on, onnen kätkeköön..

olen ja istun savuisessa tuvassani, aiheutin näet hirveän katastrofin sytyttämällä takan, siellä oli kasa maitopurkkeja ja roskaa.. ensimmäisen kerran uuni työnsi kaiken savun suoraan sisätiloihin eikä mikään konsti auttanut, ei ilmastoinnin päältä poisotto, saunan pellin kiinni laitto, tuuletuskaan ei meinannu onnistua, kunnes avasin jokaikisen avattavan läven.. nyt alkaa hiukkasen jo voida hengittää täällä. perhana, taitaa olla todellinen matalapaine..

ajoin aamulla siis tänne talolleni postia ja kuistinrakennusta tsekkaamaan.. laskuja siellä lootassa tietysti oli vino pino ja mainoksia..ynnä ex-työpaikalta pyynnöstäni lähetetty graduni, joka unohtui jonnekin, muistaakseni lainasin sitä yhdelle työkaverille jossain vaiheessa.. samassa paketissa oli myös todistus suorittamastani turvallisuuskurssista.. ja osallistumisestani yhteen projektiin.. ja pari vanhaa onnittelukorttia. kiitti vaan sihteerikölle, joka paketin toimitti. graduanikin ihan silmäilin, sitä, josta sain surkean arvosanan.. ja muistin miten se harmitti, siis suhteessa siihen miten hyvät eri oppiaineiden arvosanat olivat ja ovat tietysti vieläkin.. gradusta olisi pitänyt saada edes cumu, jotta ois voinut haaveilla jatko-opinnoista. en tiedä mikä on tilanne nyt, toisaalta liekö väliäkään, enhän välttämättä ole vakavissaan ajatellut mitään senkaltaisia jatko-opintoja. seli seli.. happamia sano kettu

odottelen että kuistinrakentajat lähtevät jotta voin ottaa tämän talon ja tilan haltuuni, en oikein osaa mitään kyhätä ennen sitä. pitäis saada tuo uunikin vetämään, se taitaa nyt vaatia erityistoimenpiteitä. ja pitäis saada huilata. selkäosastolta on valitettavasti kerrottava että kipeä on taas, ajaminen ei tuntunut yhtään hyvältä eikä mikään muukaan. v-tuttaa suorastaan ettei siitä taida nyt millään tulla kalua. enkä mene terkkariin, ei ne mitään siellä tiedä, enkä syö lääkkeitä, maha ei kestä niitä enää.. enkä ala mitään! sen selän kanssa siis.

ex-työtoveri lupasi tulla käymään töiden jälkeen. se on mukavaa, saadaan rupatella pitkästä aikaa. eikä minun tarvitse tehdä töitä. aloitan maalauksen vasta huomenna jos ei sada... heh heh.. jos sataa teen jotain muuta. olen yrittänyt soittaa vanhuksille monta kertaa, eivät vastaa... hieman huolestuttaa mutta vastaamattomuudelle voipi olla ihan luonnollinenkin syy, esim se, että ovat marjassa tai sienessä tai puhelin niin pienellä etteivät kuule.. jne. huomenna on käytävä joka tapauksessa siellä visiitillä.