minä vain olen onnellinen... eikä mitään vain vaan ihan todella. tässä tilassa on hyvä olla, juuri nyt kun olen uuden, tuntemattoman edessä. huoli häivähtää välillä mielessäni kun ajattelen, etten löydäkään työtä tai siksi että pelottaa hiukan se, miten mahdollisessa uudessa työssä sitten selviänkään. tosin ei näytä siltä että kumpikaan hakemukseni johtaisi edes haastatteluun.

perjantaina kävin hakemassa taloltani loput tarpeelliset tavarat, M:n auto tuli ihan tupaten täyteen. Pakkaamista ennen olin istunut ja riutunut tunnin hammaslääkärin tuolissa, joka sai kuin saikin vielä poskihampaastani kalun. Nyt pitäisi onnistua saamaan uudesta kotikaupungista h-lääkärille aika, korjattavaa olisi kyllä. Ei taida terkkariin päästä, puolen vuoden jonot kertoi M:n tytär.. jolle oli mm sanottu että ei pääse päivystykseen ellei hammas ole niin kipeä ettei saa nukuttua.. se on sitä priorisointia.. eikös olis parempi jotta korjattaisiin heti kun paikka tai pala lähtee ettei tarvitse kärsiä kivuista ja menee vähemmän aikaa operaatioon. lakeja laaditaan mutta kunnat ei kykene vastaamaan huutoon. jostain syystä.

Eilinen oli huilipäivä, hain lauantai-iltana tai  yöllä oikeastaan reissulaiset bussilta, M:n toveri vietiin ensin kotiinsa 30 km:n päähän sumuisessa yökelissä ja sitten vasta päästiin asunnolleni yöpuulle.. risteily oli ollut onnistunut mutta mieluisampaa oli palata läheisensä luo.. niin kerrottiin. sain mielihajuvettä ja suklaata. ja hyvän mielen.

on lämmintä, aamusta jo kymmenisen astetta, ukkosenvaaraakin on, joten on muistettava vetää koneen piuhat seinästä. ennenkuin lähden ajelemaan kaupunkikotiani kohti, jatkamaan tavaroiden asettelua paikoilleen.. ja ehkä alan hioa lipastosta vanhaa maalia pois.. atk-pöydän asentajaksi kun ei minusta yksin ole.. katselin sitä asennusohjetta järkyttyneenä ja huvittuneena.. siinä näet sanottiin kymmenellä eri kielellä jotta kokoamisessa tarvitaan 2 persoonaa, vasara, ruuvimeisseli ja mitta. ja erittäin paljon pitkäjänteisyyttä ja sisua.. joita minulla on lajinsa mutta vain M:llä riittävästi.