elämä on taistelua.. viime aikoina poislähteneiden vuokralaisten kanssa siitä, mitä on normaali kuluminen, mitä on siisteys jne. onneksi on takuuvuokra. ja onneksi sain uudet vuokralaiset vaikka nämä nykyiset lähtivätkin kesken sopimuskauden. vaan estääkään ei voi, laki on laki. itkua melkein väänsin kun näin missä siivossa uusi rakas taloni oli, nokea ja likaa joka puolella - lattiasta kattoon, valokatkaisimien välissä, kattolistoissa, iv-kone täynnä mustaa ja rasvaista nokea... ja sitten vielä on pitänyt vääntää siivoamisesta, johon annoin kahteen kertaan kirjalliset ohjeet.. eikä vieläkään tullut valmista. nyt, kun talo on sunnuntaina käyty jälkisiivoamassa kuvittelisin olevan kunnossa. en tiedä vielä, kunhan joku käy tsekkaamassa. soita jollekin tänään.

uudet vuokralaiset muuttavat viikonvaihteessa sisään joten taloudellista vuokratappiota ei onneksi tullut kuin parilta viikolta. sekin kyllä aiheuttaa tuskaa ja vääntöä. onneksi on läheiset, eli äiti joka pyytämättä laittaa apurahaa tilille.

lomalle juhannukselta - hiphurraa..  alkaa olla sellainen fiilari että tarpeenkin on. ei jotenkin skulaa kaikki asiat, tuskin tulevat siitä muuttumaankaan. meitä on niin moneksi mutta en voi itseäni soimaamatta ketään muutakaan kritisoida. meillä on heikkoutemme, kehittämiskohteemme sanoisin.

harrastuspuolellta tulee ke-to virkistysmatka.. lähden ihan Helsinkiin pariksi päiväksi koulutuspäiville ja tapaamaan tuttuja tovereita vuosien varrelta entisestä työelämästä. se on ihan mukavaa vaikka aikainen aamuherätys huomenna ei vanhalle rouvalle tiedä hyvää. tuskin jaksan hillua iltapippaloissa kovinkaan myöhään. onneksi tämäkin viikko menee sukkelaan, aurinko paistaa ainakin tänään josko ei lämmitäkään..