eilen oli virkeä päivä, johtui ainakin siitä, että sain nukuttua miltei yhtäjaksoisesti aamuun asti. ja siitä, että piti ponkaista aamusta liikkeelle, labraan.. niinpä, olin vain noin kuukauden etuajassa.. labraläheteessä oli näet merkittynä aika, jolloin olisi pitänyt mennä.. minä vain en sitä ollut huomannut enkä muistanut mitä tohtori oli sanonut.. mieleeni jäi vain se, että uuden verenpainelääkkeen vaikutuksia pitää tsekata ennenkuin saan uuden reseptin. ja tropit loppuvat kuukauden sisällä.. no joo, labran vastaanottohenkilö oli fiksu, todettiin jotta otetaan vaan ne kokeet. ja minulla oli myös se ajatus että saan lääkäriajan nyt pian sillä tarvisen lähetteen silmälääkäriin.. en tosin tiedä, miten se hoituu, hoituuko lainkaan. käsittääkseni sairaalassa on vielä silmäpoli, jossa hoidetaan mm meitä glaukoomapotilaita.. kun olin siinä onnellisessa asemassa taannoin että työnantaja maksoi osan erikoislääkärinkin kuluista, sain työterveyshuollosta lähetteen ja maksusitoumuksen silmätohtorille kerran vuodessa.. joo, labrassa oli vilskettä, panin merkille että näytteenotossa oli vain yksi henkilö töissä.. kun itse pääsin jakkaralle oli näytettä ottamassa se sama vastaanotossa ollut ammattilainen, virkeä ja toimelias, hoiteli siinä sivussa puhelinpäivystystä anteeksipyydellen.. kertoi että me ollaan nyt XX-laboratorio oy.. ja on vähän vielä hakusessa.. puhelinnumerot näet olivat muuttuneet ja ilmeisesti myös henkilöstön paineet kasvaneet siinä määrin että labrahoitajia oli s- tai muulla lomalla.. normaalisti näytteenotossa on useampia henkilöitä.. tehokkuuden vaatimukset ovat tainneet lisääntyä...

käytiin juniorin kanssa syömässä.. poika tilasi kreikkalaisessa ravintolassa annoksen kallimmasta päästä.. hieman nikottelin mutta totesin jotta eikun siitä vaan.. tuli mieleeni aika jolloin olimme juuri muuttaneet kaupunkiin, rahaa ei juuri ollut, asuntona huone ex-opiskelukaverin kolmiossa, suurimpia huvejamme olivat retket kaupungin leikkipuistoihin ja anttilan liukuportaisiin - joka oli maallakasvaneelle viisivuotiaalle tivolin korvike.. joskus kun sattui olemaan hieman enempi rahaa, mentiin Rossoon ja syötiin pizza puoliksi. sitä perinnettä jatketaan, ansiosidonnaisen maksupäivänä hennon kyllä tilata pojalle lammaspaistia ja nauttia fiksun poikani varsin kypsistä mielipiteistä.. puhuttiin mm yksinäisyydestä.. hänen mielestään se ei ole mikään ongelma vaan vapaan yksilön mieluisa olotila.. hmm.. tiedän että hänellä on laaja kaveripiiri, harrastuksia ja nyt myös opinnot, joten hieman itseäni soimasin siitä turhasta huolesta mitä olen ajoittain kantanut.. kun poika välillä vetäytyy omiin oloihinsa.. turha huoli. äitiään fiksumpi sikäli että hän ei koe tarvetta sellaisiin suhteisiin, joilla täydentäisi omaa riittämättömyyden tunnettaan. siis ikäisenään. ehkä sittenkin olen osannut paremmin ohjata ja elää äitinä kuin olen kuvitellutkaan.

olen sukkuloinut sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon syvissä syövereissä, lukenut kirjoja, surffannut netissä ja pyrkinyt luomaan kokonaiskuvaa tehtävieni vaatimista asioista.. eilen oli antoisa päivä, tiedonhankinta ja omaksuminen sujuivat paremmin kuin aiemmin.. turhien huolien karistaminen helpottaa keskittymistä olennaisiin asioihin.. ja mikä parasta, olen todella kiinnostunut aiheesta, ajankohtaisuus antaa lisäpontta ja kannustaa.. olen tyytyväinen siitä, että orientaationi on aina ollut enempi deduktiivinen, näin ison ja monimutkaisen kokonaisuuden hahmottamisesta siitäkin on suuri etu. ja suhteellisuudentajusta; on aivan turha edes yrittää tehdä täydellistä "suoritusta".. kannattaa hyödyntää omia vahvuusalueitaan ja tuntemustaan..

tänään aion ostaa pullon hyvää punaviiniä ja nauttia sen hyvässä seurassa.. ehkä jotain muutakin, saa nähdä. tammikuu ei ollut täysin tipaton, ei ollut tarkoituskaan mutta viiniä ei ole tullut maisteltua sitten joulunseudun.. rahatilanne on sitä paitsi sellainen, että kaikki ylellisyys on karsittava, tarkoittaa myös viiniä ja ravintolailtoja. kun maksoin laskut jäi käyttövaroja sen verran vähän, että haaveilemani Jyskin lipastokin saa nyt jäädä haaveeksi.. ei ole mahdollisuutta 40 euron investointiin.. tarvitsisin säilytystilaa ja vähän enemmän työtilaakin.. niin ja pikkuneidin aktiivisuudesta johtuen olisi ihan hyvä jos hänen ulottuvillaan ei olisi mitään tärkeää paperitavaraa.. kuten opiskelumuistiinpanoja ja kirjoja.. neidin intohimo on näet paperinsilppuaminen..

tämän päivän työjärjestyksessä on obligatorisena siivous, ihan sillä tavoin että matot viedään pihalle ja niin edelleen.. vaihdetaan lakanat ja ihan pyritään poistamaan kaikki pöly ja lika huushollista. hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. nyt pitää siis saada uusi pannullinen kahvia ja sit toimeen.