Kesä jatkuu, säätiedotukset lupaavat edelleen lämmintä säätä. Jotenkin eilen tuntui siltä, että kesä on ohi, töihinpaluu sen tietysti aiheutti.... ja jokin muukin, ei ole helppoa luopua miellyttävistä ihmisistä, hetkistä, läheisyydestä. Onneksi ihmisen mieli on elastinen ja havaitsee, etteihän se nyt ihan niin surkeaa vielä olekaan kaikki.. sillä elokuu on vielä kesää, illat hämärtyvät mutta onpahan ihanaa istua nuotiolla kun on pimeää, saunoa ja uida elokuun loisteessa..

Vielä hehkutan juhlillani, sain eilen monta kiitosta mukana olleilta ystäviltäni, joille oli helppo todeta että kiitos kuuluu meille kaikille, yhdessä me sen kaiken aikaan saimme. Savolaiset naiset hoitivat ohjelman kuten sovittu oli, tiesin että siitä tulee tosi hauskaa. Serkut olivat rakentaneet muistokirjan, johon jokainen kirjasi jonkin muiston synttärisankarista, ennen näkemättömiä lapsuus/nuoruuskuviakin olivat jostain haalineet.Siihen liitän myös kuvia juhlista, saamani onnittelukortit ja tietysti myös ystävien laatiman onnittelulaulun sanat.




tämä oli vasta illan alkua, mutta hyvin lähtee viiskymppiseltä rokkenrolli... rimpsuhelmat heilahtaa ja tanssikengät on vaihdettu jalkaan... huivi hartioilla on kuitenkin merkkinä arvokkuuden hakuisuudesta tai ehkä kumminkin vain illan viileydestä..

Nytpä on pikkuhiljaa ryhdyttävä laatimaan loppuvuoden toimintaohjelmaa sekä ensi vuoden suunnitelmia. Pikkusen vielä vaatii säätöä tää päänuppi, jotta tarvittavat tiedostot saa avattua. Mut kyl se siitä. Toivon, että en niin kovin stressaisi loppuvuonna, että osaisin ottaa rennommin, että harkitsisin enemmän ja tekisin vasta sitten. Että huomioisin toisia paremmin, antaisin tilaa erilaisille ajatuksille ja tavoille tehdä tätä työtä.