ei mitään uutta auringon alla, hieman auringonvaloa pieninä annoksina, maaseudun rauhaa, ruuanlaittoa, leipomista, seuranpitoa flunssaiselle vanhukselle.. ja siinä samalla omaa rauhaa nuorelle äidille ja lapselle, jotka pääsevät tämän viikon lopussa vihdoinkin muuttamaan omaan asuntoonsa. vaikka nautinkin lapsesta ja siitä, että voin olla avuksi, huomaan olevani aika väsyksissä tohinasta. omat työni ovat olleet taka-alalla, ei riitä ajatuksia mihinkään arjen lisäksi.. tai ei paljoa, jotain toki olen saanut aikaan lehden teossa. perjantaina soitti ystävä ja kertoi eräästä työpaikasta, jonka olin kuullut olevan tulossa hakuun. en itse olisi sitä huomannutkaan, kiitos siis kuuluu hänelle!! nyt on taas kerättävä kaikki hiipunut usko itseen ja työtaitoihin.. huomaan, että minua pelottaa ja ahdistaa se, että tulen taas pettymään. pääsisinpä haastatteluun saakka!! työ olisi taas sellainen, joka minua todella kiinnostaa ja jota osaisin todella hyvin tehdä. siinä voisin yhdistää aiemmat kokemukseni ja hyödyntää verkostotyön osaamista ja toiminta-alueen tuntemustani. kunpa nyt vain osaan tehdä hyvän hakemuksen.

edellisestä hakemuksesta ei ole kuulunut mitään, tuskin siis ylsin haastatteluunkaan. parin viikon kuluttua postilaatikossa siis taas kirje, jossa kiitetään kiinnostuksesta. ei auta, on vain punnerrettava itsensä taas esille, yritettävä sillä muuten mikään ei muutu. sanoin M:llekin että on etukäteen tsempattava itseään sillä, että ellen saa tätä työtä, eipähän sitten tarvitse kesällä olla töissä. se on ainoa harmi, ettei olisi kesälomaa. mutta pieni harmi sen rinnalla, mitä työttömyys on.

M:n sisko tulee torstaina käymään matkallaan maalle äitinsä luo. oli puhetta että lähtisin mukaan mutta ehkä kuitenkin jään kaupunkiin ja autan muuton valmisteluissa hoitamalla pikkuista. ja tulin illalla sopineeksi yhden tapaamisen torstai-iltapäivälle, lehtiasioita. jotain pientä siis koko ajan tapahtuu vaikken suurta arvoa tunnu millekään osaavan laittaa. viikonvaihteessa tunsin itseni vieraaksi, apeaksi ja toivottomaksi. se ilmeisesti välittyi läheiselle, jolle yritin viestittää että kyse on lähinnä työnhaun aiheuttamasta ahdistuksesta ja peloista.