maanantai, 25. helmikuu 2008
hakua päälle vaan..
edellisestä hakemuksesta ei ole kuulunut mitään, tuskin siis ylsin haastatteluunkaan. parin viikon kuluttua postilaatikossa siis taas kirje, jossa kiitetään kiinnostuksesta. ei auta, on vain punnerrettava itsensä taas esille, yritettävä sillä muuten mikään ei muutu. sanoin M:llekin että on etukäteen tsempattava itseään sillä, että ellen saa tätä työtä, eipähän sitten tarvitse kesällä olla töissä. se on ainoa harmi, ettei olisi kesälomaa. mutta pieni harmi sen rinnalla, mitä työttömyys on.
M:n sisko tulee torstaina käymään matkallaan maalle äitinsä luo. oli puhetta että lähtisin mukaan mutta ehkä kuitenkin jään kaupunkiin ja autan muuton valmisteluissa hoitamalla pikkuista. ja tulin illalla sopineeksi yhden tapaamisen torstai-iltapäivälle, lehtiasioita. jotain pientä siis koko ajan tapahtuu vaikken suurta arvoa tunnu millekään osaavan laittaa. viikonvaihteessa tunsin itseni vieraaksi, apeaksi ja toivottomaksi. se ilmeisesti välittyi läheiselle, jolle yritin viestittää että kyse on lähinnä työnhaun aiheuttamasta ahdistuksesta ja peloista.
Kommentit