eilinen meni eri tavalla kuin olin ajatellut.. mennessäni hakemaan vanhempia, jouduimmekin viemään äitiä sairaalaan tutkimuksiin.. kunhan ensin olimme ajaneet kirkonkylän terkkariin hakemaan lähetteen. no epäilivät laskimotukosta jalassa. veimme siis mummon syyniin ja tulimme siksi aikaa isän kanssa tänne tekemään hommia. isä kelkkoi niitä puita ja minä ryhdyin maalaamaan viimeistä seinää talosta. kunhan olin ensin soitellut kuntaan ja selvittänyt mihin isä saadaan hoitoon jos äiti joutuu jäämään sairaalaan. ja yllätys yllätys, hoitopaikka jopa viikoksi järjestyi vajaassa tunnissa. parin tunnin kuluttua selvisi kuitenkin, että pelko oli onneksi aiheeton ja vaiva ei ollut sitä mitä luultiin.. vaan jotain muuta. ja äitee oli jo menossa taksilla kotiin. yritin kuitenkin houkutella että olisivat hyödyntäneet hoitopaikan edes viikonvaihteen yli, jotta äiti olisi saanut levätä. ei kuulemma ole tarvetta... muistanpa tämän seuraavan kerran kun alkaa taas valittaa (sanoo kiittämätön tytär...ymmärtämätön) no, ei sitä väkisin voi vanhojakaan hoidella. se hyöty eilisestä oli, että nyt tiedän, että kyllä sen hoitopaikan saa jos sitä tarvitsee.. olisi saanut aiemminkin, asioita hoiteleva sos.puolen päällikkö muisti vanhempani ja kovasti kehotti hyödyntämään tämän tilaisuuden. tietää miten kovilla äiti on, mutta myös miten terävä kieli hänellä on.. oli sanonut sosiaali-ihmisille, ettei tänne tarvii tulla mitään tupatarkastusta tekemään kun olivat halunneet tehdä kotikäynnin ja selvittää millainen tilanne on, millaista tukea tarvitsisivat jne.. ja mitähän muuta lienee sanonutkaan katkeruuttaan..

sain loppujen lopuksi takaseinän maalattua kaikilta niiltä osin mihin yllän ilman korkeanpaikan kammoa. joten ihan ylimmäiset vaakalaudoitukset jäivät vielä ilman maalipeitettä. poika saa hoidella ne samalla kun maalaa räystäslaudat ja vaakariman valkoisella. isäkin ennätti kärrätä ison määrän puita liiteriin. vielä niitä jäi pihallekin mutta homma jatkuu seuraavalla kerralla. pitää yrittää järjestää ne suvun talkootkin, kummitäti oli kysellyt josko voisivat tulla pihasiivuuseen.. jo vain soppii kunhan seuraavan kerran olen täällä.

saunan uuni ei onneksi savuttanut, lämpisi puolessa tunnissa optimaaliseksi kylpeä. en muistanut tai jaksanut käydä takaterassilla vilvoittelemassa.. nukkumaan en halustani huolimatta päässyt kohtakaan saunan jälkeen.. taistelin kärpäsen kanssa, oikein paskasellaisen, ison ja ärsyttävän.. tapoin sen ainakin kolmesti ja aina se kampesi siivilleen ja aloitti hyökkäykset. viimein vein voiton ja pääsin lepoon ja rauhaan.

aion vähän siivoilla vielä takapihaa ennen kuin kerään kamppeet kyytiin ja lähden ajelemaan M:n luo. Lupasin hakea tytön ja pikkuisen tullessani. Mukavaa..