neljä päivää ja kolme yötä lapsenhoitoa.. päälimmäisenä mielihyvän tunne ja myös rehellisyyden nimessä helpotus kun saimme eilen illalla jättää pikkuisen omaan sänkyynsä äetin luo. dominoiva on pienen ihmisen olemassaolo, ei paljon muuta ennätä kuin hoitaa, vahtia, leikkiä, pukea, syöttää, potattaa, pestä pyllyä, pukea ja riisua... ja nauttia pienen ihmisen monenmoisista touhuista, nauruista, höpötyksistä ja kiukunpurkauksista.. on menossa vaihe, jolloin kaikkea pitää tutkia ja kokeilla.. kissaakin pitää mätkiä hiusharjalla moneen kertaan, kielloista huolimatta tai oikeastaan niiden vuoksi.. ennenkuin katti viimein hermostuu ja näyttää kynsiään.. ja käyttää jos pikkuihminen ei ennätä suojauta. aina ei. mieli ei vielä käsittele syitä ja seurauksia, kieltoja tehokkaampaa on kiinnittää huomio johonkin muuhun, turvallisempaan kohteeseen. ja välillä sietää kiukunpurkaukset ja huuto, sehän on oppimista sekin.. aina kun ei voi saada haluamaansa..

eilen olivat molemmat pojat syömässä luonani, pikkuisen ja ukkinsa lisäksi. pojat itse asiassa ruuan tekivät, jauhelihapizzaa nääs. pieni tyttö teki tuttavuutta isojen poikien kanssa ja lähestyi esikoista enemmän, junioria nimitti ukiksi, molemmilla kun on parta.. juniorilla taas se robinson crusoe-mallinen. veljeksillä riitti juttua unista ja castanedasista.. ja junior sai kysyttyä kesähommaakin, taimenistutukseen otetaan kunhan edeltävät työt palstalla on tehty ja taimet saapuneet, siis kesäkuussa jossain vaiheessa. ihan hyvä, on tärkeää että sanassa sitten pysytään..

minua hieman vaivasi tyytymättömyys.. sen syy jääköön käsittelemättä. en haluaisi aina olla niin helevetin kriittinen. en jaksa ja viitsi. sen sijaan mainitsen, että tuli tehtyä simaa kymmenisen litraa.. sinne jäivät muorin kylmään komeroon. imuroin kun oli pakko ja uhittelen edelleen sisimmässäi sitä, ettei porukka saa sitä palvelua tilattua.. siinä oiva äitienpäivälahjavinkki. niin ja laadin työssäkävijälle matkavähennykset veroplankettiin, tsekkasin metsäveroilmoituksen tiedot ja lupasin selvittää yhden asian siitä yhteydestä. mitä kaikkea sitä on tullutkaan tehtyä.. hmm.. mm hankittua vanhalle emännälle muutama tonni rahaa veroilmoitukseen olennaisia asioita lisäämällä. ja mitä siitä kaikesta on saanut. se on toinen asia ja tarinan aihe. kiittämättömyys kun sattuu olemaan maailman palkka. eli sittenkin valitusta.

pompi pompi pompi!!! sanoi pikkuvekkuli monen monta kertaa viikonvaihteen aikana.. ja pomppi iloisesti sekä vaarallisesti nojatuolissa ja sohvalla. se riittää kiitos