huhtikuu humauttaa.. sanoi vanha kansa, toivottavasti. täällä maalla on lunta kasoittain, traktorimies on ne tehnyt talven mittaan pihaa auratessaan. narisin illalla että just mun uuden kukkapenkin päällä. kaipa ne sulavat, ei sitä kevään tuloa voi kumminkaan ihmisvoimalla nopeammaksi saada. tuntuis vaan taas viherpeukaloita syyhyttävän. pientä lohtua tuo siementen osto ja pääsiäisruohon istutus - ohraa tietenkin kuten viime keväänäkin. puutarhalehtiä on pitänyt lukea ja tehdä suunnitelmia, joiden toteutus on kokemuksen mukaan enempi teoreettista.. mutta mukavaa!

olen sairaslomalla, pari viikkoa selkävaivasta tuli yllätyksenä, mutta iskiashermon tulehdus kyllä lamauttaa toimintakyvyn aika totaalisesti. kävely on jees, istuminen vaikeaa, nukkuminen kaikkein vaikeinta kun ei tahdo sellaista asentoa löytyä jossa ei tuntisi kipua. muistan kuinka aikoinaan äitini tästä samasta vaivasta kärsi.. ja ei joinakin aamuina päässyt sängystä ylös.. eipä olis ollut väliksi juuri nyt, tai ei tietysti ollenkaan. töissä olin buukannut monenmoista ensi viikon suunniteltua ylityövapaata silmällä pitäen, mutta... eipä se silleen aina mene kuin suunnittelee.

pomolleni olen luvannut olla käytettävissä tietyissä suunnittelutehtävissä, mutta eipä häneltäkään ole mitään kuulunut.. ehkä apuani ei sitten tarvitakaan. hieman erilainen orientaatio on.. tai sitten ei.

ajoittain tunnen suurta tyhjyyttä ilman syytä.. tiedän mistä se johtuu ja osaan kääntää ajatusmaailman vähäisellä työstämisellä parempaan suuntaan. se on sairautta, josta jäi ikuiset jäljet.. en ole katkera, en surullinenkaan, olen tietoinen. kun kaiken pitäisi olla hyvin, ei ole mitään syitä olla toivoton. mutta sitähän ne välittäjäaineet ei noteeraa.. olen varma että biologia tässä jyllää enimmäkseen.. ja urautuneet ajatusmallit. jos olisin totellut medikalisoituneita poppamiehiä, napsisin edelleen turrutuspillereitä enkä tietäis mistään mitään. siis mistään. siihen en suostunut, enkä suostu vastakaan ellei henki ole kyseessä. minä teen työtä sen eteen että kykenen suoriutumaan ilman lääkkeitä. jo noita nytkin on riittämiin muiden fyysisten tautien vuoksi. nytkin popsin kipuun ja tulehdukseen 3 kasisataista slow buranaa päivässä. ihan hirvittää..

mutta niinhän se on kuten töissä nauroin - jos tämänikäinen nainen herää aamulla eikä kolota mihinkään, niin sitä on luultavasti kuollut.

kissariiviöt taannoisella vierailullaan.. nyttemmin toinen heistä sijoitettu uuteen kotiin.