santaa räntää, sekä sisällä että pihalla... on saatava hakemus valmiiksi vaikka ei yhtään jaksaisi kiinnostaa.. itsensä kehuminen kun itsetunto nollitettu, itse asiassa miinuksella.

ihmeellinen maailma, ihmeelliset ihmiset.. itseäni pidän pahimpana kummajaisena. kaikki saa kaatua ympäriltäni ja minä vain tyydyn siihen. olen saanut kuulla olevani liian vanha.. mihin? sitä en oikein tiedä. ja sattuuhan se, oikein pahasti sattuukin. vaihdevuosikriisissä olevalle naiselle on katastrofi kuulla olevansa liian vanha.. jo muutenkin on vaikeaa hyväksyä fyysiset muutokset ja kehon rapistuminen.

tämän jälkeen minä en varmasti ikinä tee tätä erehdystä enää.. toisenlaisia kyllä mutta en tätä samaa. minähän epäröin alussa, sanoin että on liikaa ikäeroa, ei tule mitään.. silloin se ei haitannut, koska ei ollut niin vakavaa.. kuulemma. häntä pelottaa tulevaisuus.. että se ikäero alkaa todella näkyä ja tuntua. niinpä niin, ymmärrän kyllä sen. hän voisi vielä hankkia lapsia, rakentaa uuden perheen ja sen sellaista. vaikka onkin aina minulle väittänyt ettei välitä sellaisesta enää. kun on jo ukkikin. ajattelin kyllä jo melkein huvittuneena, miten kuusikymppisen ja seitsenkymppisen ihmisen ikäero näkyy.. näkyykö se selvemmin kuin parikymmentä vuotta nuorempien ihmisten..

kun tämän kaiken yksinkertaistaa niin kysymys on siitä, että hän ei rakasta minua. millään muulla ei ole väliäkään. minä en kaipaa kevyttä hyödyntäsuhdetta,  teennäistä ystävyyttä enkä mitään muutakaan valheellista. jos olen suhteessa miehen kanssa, siinä on oltava aitoja tunteita, rehellisyyttä ja tahtoa olla yhdessä. enkä suostu olemaan jokin välivaihe, paremman puutteessa nainen, joka heivataan sitten vasta pihalle kun on löytynyt parempi.

yhtä asiaa en myöskään ole ymmärtänyt, siitä, että olen niellyt niin paljon paskaa, on seurannut, että minua ei arvosteta.. olen tullut sitä vastenmielisemmäksi, mitä enemmän olen sietänyt ilkeyttä.. enkä ole pitänyt puoliani.  

nyt minun on vain ymmärrettävä oma parhaani. uskallettava ottaa totuus vastaan ihan sellaisenaan. ei tästä ole kauniimpaa ja minulle parempaa versiota tulossa.