18.6.2002
nämä niin tyhjät ja toivottomat ajatukseni ovat seinät ja lukittu ovi
täällä minä huudan sitä, joka ei ymmärrä
minulla on elämänkokoinen matkalaukku pakattuna äkillisiä lähtöjä varten
kuitenkin tyydyn hyppäämään ruutua naapuripihoissa öisin
kelpuutan vain varastetut tai muutoin epäilyttävät saaliit
älkää silti tulko tarjoamaan minulle eilistä leipää
hyvyys minua etoo, eikä minulla ole tarvetta valmiiksi pureskelluille murheille
osaan haaveilla ja hajottaa
varo etten sylje tätäkin tarinaa sinun silmillesi
hyväntekijä, armontuoja
pakoon juokseva lähettipoika
mistä ihmeestä tänne osuit
kävelit suoraan verkkooni, jossa raadot vielä haisevat
tämä kesä on siitepölystä raskas,
tuulikin keskittyy vain rikkomaan rakentamaani
jalkapalloa, moottoripyöriä, miesten asioita ja tyhjyyttä niiden välissä
minä kuuntelen sujuvasti hänen tarvettaan kertoa minulle kaikenlaista
minä kuuntelen tyynesti mykkää puhelintani
totean ennustukseni tulleen todeksi
ei minua kukaan kestä
olen liian avoin, liian pehmeä, liian oppinut, liian sopiva
olen kerta kaikkiaan liikaa yhdessä venyvässä nahkassa,
ylikypsä hedelmä
ja aina kesät saapuessaan tyrmäävät
herään, kukin ja lakastun - vuosi vuodelta yhä nopeammin
nyt pelkään
enkä tunnusta että olen elänyt tämän jo
Kommentit