pitkästä aikaa vaivasi unettomuus, eilinen työperäinen sähköposti aiheutti sen, pahoitin mieleni totaalisesti vastentahtoisen esimiehen sanoista ja lauseista. hän purki yhteisömme asioiden hoidosta syntynyttä turhautumistaan minuun, työuupumuksen vuoksi sairaslomalla olevaan. tiedän, että talossa kuohuu, johtuu eniten siitä että päätösvaltaa käyttävät henkilöt - eli hallitus ja em. esimies eivät ole ymmärtäneet ja uskoneet miten tärkeää olisi ollut alusta asti hoitaa tehtävääni sijainen. monta kertaa piti siitä sanoa ennenkuin jotain tapahtui. Ja sittenkin, olennaisin asia tuntui olevan puhelimen ja luottokortin (jota ei edes talossa ole..) pyytäminen minulta pois. Kuului olevan johtoryhmän yksimielinen päätös. Minun kipeä mieleni kokee tämän niin, että eivät malta odottaa siihen asti että todella lähden. Olkoot. Tökeröä ja loukkaavaa toimintaa. Kun siitä esihenkilölle huomautin, hän purki kiukkuaan minuun. Totesin hänelle, että ehkäpä nyt ymmärtää miksi väsyin ja jouduin s-lomalle. Niinpä sitten heräsin kolmen aikaan vatvomaan asioita, tästä päivästä tulee sitten tahmea sellainen. Yhä vahvemmin olen sitä mieltä, etten palaa sinne. Niin paljon olisi tapahduttava jotta ilmapiiri kohentuisi ja kun esivaltani on tuota luokkaa, joutuisin taas yksin kaikesta vastaamaan. En jaksa, en halua, en.

Tapahtuiko eilen mitään myönteistä...??? Kyllä; tein lumitöitä, poltin roskia, paistoin leivinuunissa pannukakkua, netti avautui ja kissa ja koira kilpailivat suosiostani - minkä ratkaisin niin, että toisella kädellä rapsutin koiraa ja toisella sylissäni kehräävää kissaa. Kunpa ihminen osaisi elää yhtä simppelisti ja nautiskellen. Paskat typeristä ihmisistä!

Kärsin vieroitusoireita neulomisesta, olin yhden päivän täysin kutomatta.... Päivä on ihan selvästi pidentynyt joten saatan pian kaivaa maalausvehkeeni esille ja jatkaa syksyllä aloittamaani työtä. Sentään sain kalustetarjouspyynnöt lähtemään, viimeinkin. Täytyy todeta että nykyiset keittiökalustemallistot ovat hirveitä, pelkkiä laatikoita, kromia ja tummia värejä. Edellytin, että löytyy perinteisempiä malleja minulle.

Havaitsin, että runotorstai on täällä taas. Täytyypi tunnustella syntyiskö mitään avarasta. Muutoin olen tänään päättänyt pyrkiä irti ikävistä tuntemuksista, imuroida kissankarvoja vähemmäksi, siivota autotallia, hakea puita ja nukkua pitkät päiväunet kuittaamaan yön univelkaa sekä valmistaa hyvää ruokaa työstäpalaavalle.