onpas sumuista ja harmaata tänä aamuna, ei kannata lähteä liikkeelle ennen kuin kirkastuu. ja taas pitää lähteä. autoa on nyt esitetty katsastushenkilöille kaksi kertaa eikä ole kelvannut. illalla ajoi maalle ja pari kohtaa vielä auton pohjasta tai helmasta ja palkista hitsattiin. saa nähdä joko menee.. uuvuttavaa. aikaa ei ole kuin tämä ja huominen päivä.. joten mentävä on ja toivottava parasta.

suunnitelmat menivät siis uusiksi, reissu talontarkastukseen on siirrettävä ensi viikolle ja mökkireissu myös, ehkä. kaikenlaista tekemistä tuntuu siunautuvan, ja viime lehden jälkipyykkiä, jota järjesti taittaja.. joka pisti lehden painoon virheineen päivineen. harmittaa vieläkin.

kävin työkkärissä eilen, olen nyt saanut uuden statuksen,olen pitkäaikaistyötön. sain palvelusetelin, jonka avulla voin yrittää ihan itse saada tuetun työpaikan. kovin mielenkiintoiseksi on mennyt työvoimahallinnon.. eikun ELINKEINO ja työvoimahallinnon touhu. on tehtävä toimintasuunnitelma siitä, miten itse vielä enemmän aktivoidun, on käytävä jonkun yritysneuvojan puheilla, laadittava avoin hakemus johonkin paikkaan, laadittava cv nettiin jne.. no osa touhusta on minun kohdallani jo vireillä ja ok mutta mietin vain, miten joku sellainen pa-työtön, jolla ei ole mitään yrittäjävalmiuksia asiaan suhtautuu. pakkopullaa!! toki aktiivisuus on ihan paikallaan sikäli kun ei ole masentunut turhista yrityksistä. mutta monen kohdalla kyse on siitä, ettei sopivia työpaikkoja kerta kaikkiaan ole tarjolla. ja kun olet yli vuoden ollut työtön, mahdollisuutesi saada työtä ovat entistä heikommat. leima otsaan on jo lyöty ja työnantajan suhtautuvat varauksella työtaitoihisi ja motivaatioosi.

minulla on kyllä ideoita ja suuntia joihin voin olla yhteydessä itseäni tarjoten mutta kun on tulossa kesä, kaikki hiljenee kaikilla sektoreilla. EU-tuetut hankkeet ovat myöhässä, etenevät hitaasti. ehkä syksyllä jotain tulee hakuun mutta kuten olen karvaasti kokenut, piiri pieni pyörii ja paikat on jaettu jo etukäteen tuttujen kesken. minä alan onneksi jo tottua tähän työttömyyteeni, en ole enää niin ahdistunut. kiitos kuuluu ystävälleni A:lle joka työnsi minut lehtiprojektiin mukaan. minulla riittää puuhaa, välillä liikaakin.. kun on lähdettävä liikkeelle ihmisten pariin, ei voi jumittua sohvalle apaattisena.

vappua vietetään perinteiseen tapaan, A:n luona aattopippalot ja vappupäivänä torille kuulemaan puheita. sää taitaa tänä vuonna suosia, ainakin ennustetaan niin..