tässä paikassa, jossa mieleni ei viihdy. Pakollinen kontrollikäynti tohtorilla, lisää s-lomaa - tackar - vuoden loppuun. Huokaisen helpotuksesta, lisää armonaikaa miettiä, mitä elämälleni teen, miten ratkaisen ratkaisemattomat. Ennätän ja ehdin kyllä, kiirettä ei ole millään. Asiat etenevät. Edelleen olen rahaton ja Kela kertoi että sairauspäivärahojen hakemuksen käsittely kestää n kuukauden, miksiköhän... Lupasi kiirehtiä kun sanoin että aika vaikeeta on elää ilman rahaa. Paitsi että minulla on ne likiläheiseni, jotka kyllä pitävät huolen siitä, että katto on pään päällä ja ruokaa lautasella. Eväs ei tosin ole liiemmin maistunut, sainpa sittenkin laihdutusvaiheen päälle!!! Joku kilo on lähtenyt ja lisääkin saapi lähteä.

Uusia elämyksiä olen kokenut, yhtenä päivänä ajoin traktorilla, viime perjantaiehtoolla olin mukana hevosmiesten pikkujouluissa ja pyhänä olin jänismetällä..saalista ei silloin tullut, onneksi :)... vähän olivat eiliset 2 valkoturkkista pupua säälittävän näköisiä kun metsämiehet ne nurmelle repuistaan vetivät. Nämä talvisäät eivät suosi valkoturkkeja lainkaan, kaikki lumet ovat viime päivien sateiden myötä sulaneet, on kuin alkusyksystä. Löysin pakkasenpuremia puolukoitakin, maistuivat tosi makeilta.  Hetkittäin voin kuvitella olevani maajussin morsian ilman kilpakumppania vielä kaiken lisäksi. Ja mikäs - onhan siinä yhdelle työssä itsensä uuvuttaneelle naiselle ihan kyllin sillä toimetonna ei tarvii olla jos ei taho. Joo ja villasukkakasa vain kasvaa.

Oikeasti olen pikkusen ja varovasti jo alkanut hahmotelle tulevaisuuden suuntaviivoja. Ja jotain on jo varmistumassakin, oma ymmärrys siitä, millaista työtä osaan, haluan, ja mikä tärkeintä, jaksan tehdä. Se ei ole sitä mitä tähän saakka olen duunannut. Toivotaan että kuntoudun niin, että päätöksentekokin on luvallista.

tästä asti aikaa, muutama lantti mammonaa, mielin määrin kahviin ja tupakkaan. niin. tupakanpoltto alkoi yhtenä tuskaisena hetkenä, enkä siitä itseäni syyttele. ja on ihan sama mitä muut siitäkin asiasta ovat mieltä. thats my life.

niin.. olen myös huutanut, kironnut ja raivonnut hänelle, joka lähinnä on jaksanut viime kuukaudet seisoa. teki hyvää. molemmille.

antoisia lumenodotusaikoja, tosin minua ei vähääkään haittaa vaikkei tulis yhtään, edes jouluna. yhtenä hyvänä hetkenä sain jouluksi varattua sen mökinkin mitä poikien kanssa oli suunniteltu. joten nyt voin rauhassa taas hautautua piilopirtilleni ja unohtaa että olen koskaan ollut aiemmin olemassa.