on näköjään niin että pyhäaamuna tulee tarve kirjoittaa jotain.. on hiljaista, toiset nukkuvat, aurinko tulee esiin pilven takaa.. hetken rauhaa.. viimeksi olen käynyt täällä viikko sitten.. pyhäaamuna.

kauniita syyspäiviä tänä viikonloppuna, pikkuneiti viikonloppukylässä. esikoinenkin vielä majailee täällä maalla M:n luona, asuntonsa valmistuu remontin jälkeen tulevana viikonloppuna. junior tuli myös käymään entisessä kotikaupungissaan jo torstaina, ehdittiin perjantaina vaihtaa pikakuulumiset, tänään ajan kaupunkiin ja vien hänelle talvirenkaat. ehkäpä on sitten aikaa enemmän..

nostettiin eilen porkkanat maasta, tai siis minä nostin ja pikku-iita ja ukkinsa napsivat herneitä sillä aikaa. miehet kävivät aamusta jänismetsälläkin, yksi roikkuu nyt hengettömänä ladossa. tiedossa siis ainakin yksi jänispaisti tänä syksynä.

vapaaehtoistoiminnan ja muun riehuntani rintamilla on kiirusta, tulossa vaalipaneelia, lehdentekoa, uuden johtokunnan järjestelyjä, toimenkuvien ja taloussäännön laadinta.. kaikkea ja aika paljon.. olen alkanut heräillä sudenhetkillä.. on jarrutettava, siirrettävä hiljaisemman liikenteen kaistalle tämä kulkija.. sentään huomaan, ymmärrän ja toimin.

nautinnon ja onnen hetkiä antaa pikkuinen, jonka kanssa perjantai-iltana kylvettiin yläsaunassa.. pieni punaposkinen hupattelija  hehkui onneaan kun sai ryplätä vedessä ja lämmitellä välillä löylyjen lämmössä. ukki on kyllä kova sana mutta kyllä minäkin saan osani suukoista, halauksista ja kiukutteluista.. eilen illalla neiti harrasti pomppimista ja kuperkeikkojen tekoa sängyssämme.. ja kaatui tahallaan vuorotellen molempien päälle.. ja nauroi.. niinkuin onnellinen, viaton ja huoleton pikkulapsi voi nauraa..

onnellinen olen myös siitä, että esikoinen omalla vaatimattomalla tavallaan on tutustunut M:ään ja löytänyt yhteistä kiinnostuksenkohdetta musiikista.. soittelivat perjantai-iltana kitaroillaan kimpassa. sain kuulla M:ltä että esikoinen on erityisen taitava soittaja.. enkä minä ole lainkaan tiennyt. tämä laji on mennyt suotta juniorin piikkiin. Ja kyllähän sen todella saattoi nähdä ja kuulla.. osaa se poika! ilmaisin sen hänellekin.. ei ole liiemmälti sellaista saanut kokea. kun ei ole sitä yhteistä elämää niin ollut. hyvä että nyt.