vaikka sitten pihajoulukuusen tekovalon avustuksella... ja kyllähän päivä pitenee, pikkusen kerrallaan. vuosi vaihtui iloisesti, mukavassa seurassa, musiikillisesti. seuralainenkin totesi - kaipa pikkusen ennalta epäröivä- jotta olipa mukavat bileet. eka kertaa minun mukanani kun oli näissä kuvioissa. ja hänhän laulaa ja soittaa joten en epäillyt hetkeäkään etteikö viihtyisi.

tänään taas syynipäivä, tiedän olevani huomattavasti paremmassa kunnossa kuin kuukausi sitten joten ihan kiva mennä tohtorillekin. vaikkapa en vielä työkuntoinen olekaan. ja sitäpaitsi elämässä on nyt tulossa isoja ratkaisuja, en enää aio palatakaan entiseen työhön. olkoon taas miten rohkea ratkaisu ja kenen mielestä hyvänsä. en enää aio ainkaan sen takia sairastua että uuvun työn henkisiin paineisiin. olen kaavaillut viettäväni sapattivuotta... saapi nähdä miten saan asiat siten hoidettua. on nääs pikku rakennusprojektikin vielä hieman kesken. menee kesään ennenkuin saan sen kokonaan kuntoon, ulkomaalaukset ja pihatyöt mm. jäävät tietenkin lämpimille ilmoille. en tiedä edes asunko siellä koskaan itse oikeasti. aion kyllä stailata sen viimesen päälle. tuntuu hurjalta miten maailma kääntyikin täysin päälaelleen, unelmani ja haaveeni murenivat syksyn pimeinä hetkinä. mikään ei enää saa minua uskomaan, että voisin saavuttaa rauhan rahalla ja tavaralla. tietysti oma tupa ja lupa olisi hieno asia. mutta jos sen hinta on terveyden menettäminen, se ei ole minua varten. mökkejä, töitä ja oikeita ystäviä on jossakin muuallakin.

sain uuden vuoden alkajaisiksi kunnon flunssan, pitkästä aikaa. josko muuta kremppaa viime vuonna riitti liiaksi asti niin räkätaudilta säästyin. nyt on sit sen aika. onneksi alkaa olla voitettu kanta tämäkin.

huomaan miten tekeminen alkaa kiinnostaa, sukkia ja lapasia alkaakin olla ihan riittämiin. on oikeastaan aika mielenkiintoista ajatella olevansa ihan alussa, tyhjän pöydän ääressä..elämän- ja työkokemuksen reppu pullollaan erilaisia tietoja, taitoja ja osaamisia. jotain aivan uutta sen pitäisi nyt olla. mut annas kattoo, vielä ei ole sen aika. nyt vaan relataan ja nautitaan - flunssavaivaisia öitä lukuunottamatta olen nukkunut tosi hyvin jo pitkän aikaa. se tuntuu ja näkyy. lisäksi olen hoitanut liikuntatarpeeni sahaamalla puita koneella, kyllä siinä bodia saa kun kiskoo rankoja kasasta ja nostelee koneelle.

kyllä, taidan olla aika onnellinen ihminen. olen tehnyt päätöksiä, antanut itseni levätä ja nauttia elämän hyvistä puolista.