tänä aamuna tunsin olevani elossa, entiselläni. ajoin tyytyväisenä ja iloisena työpaikalle ja aloitin työt rauhallisena enkä kiukutellut kenellekään koko päivänä. tuntuipa hyvältä kun ei ollut fyysisiä eikä psyykkisiä vaivoja.

menen katsomaan taloa keskiviikkona, enää odotukset eivät ole kummoiset, olen nähnyt niin monta epäkelpoa etten oikein usko että sitä minun mökkiä löytyykään. ehkä sittenkin olisi viisainta rakentaa se, tänään tuli yllättäen eteen mahdollisuus saada sellaiseen projektiin apua. onhan tässä talvea miettiä erilaisia mahdollisuuksia, tärkeää päätöstä ei voi tehdä äkkiseltään. vaikka pitkäjänteisyys ei olekaan leipälajini, niin tässä asiassa olen jaksanut olla kärsivällinen.

olin rauhanyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa historioitsija kertoi lähi-idän tapahtumista... välillä hyvin pitkästyttävästi tai sitten olin päivän monista työtapahtumista niin väsyksissä etten jaksanut enää keskittyä, mutta jotain sentään jäi mieleenkin ja saa minut entistä tarkemmin ja kriittisemmin seuraamaan maailmantapahtumia.  ja siitä olen ehdottomasti samaa mieltä, että pelkät pilakuvat eivät saaneet islamistejä vimmoihinsa, paljon muuta, historiallistakin on taustalla. ja aina on myös muistettava että media pyrkii tuottamaan todellisuutta, luomaan tiettyjä merkityksiä asioille ja tapahtumille.