on kysymys siitä, miten koemme asioita, olen jo ammoin todennut, että miehen ja naisen orientaatiossa on eroja, ei välttämättä mutta useimmiten kumminkin on. esim. siinä, miten osoittaa tunteitaan ja millä frekvenssillä. ja onko tarpeen kertoa tunteistaan jos niissä ei ole tapahtunut viimeisten kahden päivänä oleellista muutosta. niin ja onko väliä kertoa ja ilmaista jos on ikävä ja joutuu olemaan erossa. siis onko siitä mitään hyötyä ja eikös se muutenkin ole ihan selvä juttu.

minä voin kertoa, että arvostaisin kovin sitä, että voisin joka päivä kokea olevani rakastettu, arvostettu, ikävöity ja haluttu. ihan jokaikinen päivä minusta olisi ihanaa se kokea. jos se vain suinkin on mahdollista. minulle ei koskaan voisi liikaa ilmaista kiintymystään. ei sillä ole mitään merkitystä tuleeko se välittämisviesti viiden metrin tai viidenkymmenen kilometrin etäisyydeltä. läheltäkäsin tietysti olisi mukavampi, kosketusetäisyydeltä nimittäin.