ei olisi pitänyt lukea sähköpostia ensin. kadotin hyvän fiilikseni. ajelin aamulla torpalta töihin, olin herännyt viiden maissa valoisuuteen - on vuoden pisin päivä! ja olin havainnut ystävieni lintujen nousseen jo aiemmin, kahvi maistui taivaallisen hyvälle, hyräilin aamuaskareissani ja tunsin olevani maailman onnellisin ihminen.

illalla vähän säikähdin kun kuvittelin olevani täysin yksin ja suojassa siellä reviirilläni, saunalle askeltaessani havaitsin vilahduksen tiellä, joku kypäräpäinen oletettavasti mieshenkilö fillaroi kiireen vilkkaa poispäin. ihmettelin kuinka se oli mahdollista, lukitsin tullessani portin??? no, ehkä se bodarifillaristi, joka oli nostanut pyöränsä ja itsensä portin yli.. mikä on täysin mahdollista, eihän se kovin korkea ole. no, eipä tuo onneksi sen enempää häirinnyt.. luuli ehkä voivansa tulla vaikka uimaan .. kun oletti ettei ketään ole.. kun portti oli lukossa. ähäkutti!!

sillä eilen en kaivannut ketään,  vaan oikein halusin olla yksin, rauhassa..  yritin olla ajattelmatta mitään ikäviä asoita, yritin olla suorittamatta.. sillä olen huomannut miten paljon puhetta ja suunnitelmaa tuokin torpallaolo on ollut.. enenmmän suunnitelmaa kuin levollista olemista. johtuu siitä etten toiveistani huolimatta ole voinut niin paljon siellä olla kuin kuvittelin. no, nythän se muuttuu. no niin.. kyllä minä sitten nautin olostani, saunaa ei paljon tarvinnut lämmittää, mutta pitäähän se kumminkin kiuas saada sihahtamaan.. naisen nautintoja kesässä on myös hiusten pesu järvivedellä, tuskinpa greenpeace hermostuu jos kerron että mie ainakin laitan saunassa shampoon päähän ja menen sitten uimaan ja huuhtelemaan saippuat pois. ja sit vielä hoitoaineen jälkeen ja sitten vielä muuten vaan lopuksi pitää pulikoida ja huuhtoutua vedessä.. siksikin että alasti uiminen on maailman ihanimpia asioita sekin, eikä pyyhettäkään tarvita tällä lämmöllä, aurinko kyllä kuivattaa ihon kun istuksii aikansa saunanterassilla ja ihailee järven selkää...

että kai tässä jotenkin pääsin vielä siihen autuaalliseen tunnelmaankin.. me ihmiset olemme toisillemme ongelmallisia, luonto ei ole.. sisilisko livahti eilen jalkani edestä torpan pihakiveyksellä piiloon heinikkoon. olipa toveri kasvanut .. tai oli sitten isoveli Toivolle, jonka tapasin silloin helluntain tienoilla rappusella. ehkä varsinkin urospuolisten sukkelien otusten on parempi luikkia pakoon minut nähdessään, turvaan ja suojaan jonnekin, kotoisaan maastoon.. ja ehkä onkin parempi että hautaudun sinne kesäpaikkaani, suljen kaikki yhteydenpitovälineet ja kanavat ja unohdan että muita ihmisiä lainkaan on olemassa.. en näköjään millään osaa tulla ymmärretyksi,  rakkaudesta puhumattakaan



Juice lauloi, että "oot niin avoin, sä miljoonin tavoin mua vedät lähemmäksi elämää.." tai jotain sinne päin.. minusta tuo on ollut ihana laulu, paljon kertova, läheisyydestä miltei kaiken.. ja niin minä koen kun tunnen voimakkaasti.. oon niin avoin ja miljoonin tavoin sen myös tahdon osoittaa.. se satuttaa, kun tulee torjutuksi, minun kiintymykseni käännetään vaatimuksiksi, liiallisiksi odotuksiksi..
ei  ystäväin, minulle riittää pieni taivas.. anna minun olla onnellinen oloissani, haaveilla hetkistä ja nauttia kesästäni, yksinäisyydestäni ja siitä, että minulla on ollut ne hetket, läheisyys..
ei se, että osoitan kiintymystä, tarkoita, että tahdon, vaadin, haluan lisää..
ehkä se tarkoittaa vain että.. sinua rakastetaan.. kaikesta huolimatta