nyt olen siis melkein kapitalistiporvari maanomistaja, pankissa on käyty raapustamassa nimiä moniin tärkeisiin ja velvoittaviin papereihin. räntäsateen vihmonnasta huolimatta askelsin iloisin mielin autoon ja hurautuin takaisin töihin vähän myös pöllämystyneenä. nyt se on tehty. enkä edes saanut kahvia, oli päässyt loppumaan enkä viitsinyt itse uutta keittää, joten joimme työtoverin kanssa mehut asian kunniaksi.

tuntuu ei-perjantailta töiden aiheuttaman väsymyksen suhteen mutta muuten kyllä ihan oikeelta. olisi kiva jakaa tämä ilo ja saada pois pahamieli joka kalvaa muista syistä ja koska tasapainon vuoksi pitää aina olla myös paskaa jos on kivaa. se on ihmisen luonto, ettei pääsee liiaksi ilo pintaa punertamaan. no. en sitä rataa nyt ollenkaan. vaan palaan iloon, myönteisiin elämän asioihin ja tulevaisuuden pilvilinnoihin sekä ihan konkreettisiin rakennuspuihin. ajatusten tasolla siis, en sanojen, tänään.

juanes laulaa espanajan kielellä ja saa lantiooni liikettä, se on aika hyvin mieheltä cd-soittimesta käsin.. sanaakaan en ymmärrä mutta jotain ihanaa sen täytyy olla.. vaikka - se pitää tuoda tässä totena esiin - en ole koskaan ollut niitä naisia, jotka olis tummien etelämaiden miesten perään pelekästään sen vuoksi että ovat kommeita ja ossaavat pussata. miksi? no siksi, että olen kova puhumaan ja kuuntelemaankin, tarviin keskustelukontaktin jotta jokinlaista sykettä ryhtyisi tuntumaan noin laajemmin eri puolilla kehoa ja sielua.

kesäaikaan on virallisesti siirrytty ja sen tietää siitä, ettei lasissani läiky punaviini (austraalialainen Wallys Hut) vaan vaaleankellervä kuiva chardonnay nimeltään Lieslt tai jotain  en jaksa käydä  keittiön puolella katsomassa, ranskalainen.  Ihan  kepeää keittoa, virkistää sielun ja mielen sekä aiheuttaa pirskahtelevan keveitä ajatuksia.

minusta on muuten tullut paljon sosiaalisempi blogistanialainen, minä luen säännöllisesti monia ja kommentoinkin koska ihmisillä on niin veikeitä, kiinnostavia, innostavia ja puhuttelevia juttuja. mutta kuten monikin tietää - ainakin itse - minä en osaa saada aikaan mitään semmosia linkkilistoja tms. ja ainakaan en jaksa edes yrittää oikeesti. olen havainnut että moni on erityisen lahjakas kaikenmoisen virittelyn ja teknisen taituruuden osa-alueilla ja sen on vaikuttavaa, semmottii blogeja on paljon mukavampi lukea ja kokea. ihmisen - ainaskin tämänsorttisen on aika vaikea tunnustaa osaamattomuuttaan (ja laiskuuttaan) mutta niin se vain on, että meitä on moneksi ja joku jääpi asemallekin.

alan olla ihan liikuttava. pitää ruveta valmistelemaan itseään ulkoiluun, ehei ... ei lenkille lainkaan vaan jotain muuta mieltä piristävää.