niin ovat toiset meistä, niitä jotka eivät koskaan saa ansaitsemaansa, niitä, jotka aivan turhaan kurkottavat mahdottoman perään, jotka tuhlaavat hyvyyttään, sietävät ilkeyttä vain saadakseen sitä lisää.. viimeiseen asti oli mentävä, rakenneltava piparkakkutaloa, suljettava silmänsä totuudelta.. niin turhaan. mitään hyvää ei jäljelle jäänyt. vain surua, pettymystä, pohjatonta tuskaa..

kun joulu on ja ihmisillä hyvä tahto, rauha päällä maan. minä paketoin kipein sormin kaikki tunteeni, vaikenemalla sinetöin, annan pois. mitään ei jäljelle jää. siltikään en itsestäni luovu, siitä pidän kiinni. minä olen tässä, pysyn.

kinkku on paistettu ja kuorrutettu, lapset tulevat tänään. olen turvassa. en tarvitse vihaa, katkeruutta ja ilkeyttä.. kaikki on täytetty, maljani on ylitsevuotavainen